Arlandasta on parin tunnin lento Heathrown kentälle, lento sujui mukavasti lukien ja ruotsia opiskellen. Perillä katselin kanssamatkustajia, joista yksi oli pukeutunut farkkuihin ja untuvatakkiin. Mietin, että onkohan ulkona oikeasti noin kylmä... ei ollut. Ulkona oli helle vielä 10 aikaan illalla, ihanaa, vihdoinkin kunnon kesäsää! Kentältä hyppäsin metroon ja ajelin pohjois-lontooseen, jossa olin sopinut tapaavani Jussin.
Jussin kummitäti asuu Lontoossa miesystävänsä kanssa aivan ihanassa kaksikerroksisessa talossa, jossa on suuri kattoterassi. Olimme vasta myöhään illalla perillä, joten ruokailun jälkeen sänky kutsui matkaajaa. Pieni yllätys löytyi vielä repusta ennen nukkumaan menoa, nimittäin shampoopullon korkki oli irronnut lennon aikana. Mitään katasrofaalista sotkua ei onneksi ollut, ja ruotsinkirjatkin säästyivät suuremmilta kosteusvaurioilta. Vaatteita joutui hieman pyykkäämään ennen kuin lopulta pääsi nukkumaan. Ensimmäinen aamu Lontoossa valkeni aurinkoisena ja kuumana. Lämmintä oli koko viikonlopun +28 astetta, joten säät suosivat meidän viikonloppumatkaa oikein kunnolla. Mitään suunnitelmaa viikonlopulle ei ollut, tavoitteena oli vain kierrellä sattumanvaraisesti joitain nähtävyyksiä ja rentoutua. Olen käynyt Lontoossa viimeksi noin 4 vuotta sitten, silloin oli alkutalvi ja hyvin erinäköistä kuin nyt kesällä. Hyvä sää oli houkutellut valtavat määrät turisteja liikkeelle, ja puistot olivat täynnä paikallisia auringonottajia. Kävelimme katsomassa nähtävyyksiä, muun muassa Big Ben, Buckinghamin palatsi, Tower Bridge, London Eye. London Eyen maailman pyörässä olisin halunnut käydä, mutta jono oli valtavan pitkä emmekä halunneet käyttää päivää jonottamiseen. Välillä vain loikoilimme puistossa auringosta nauttien, ja mikä tärkeintä, sain juoda pitkästä aikaa Starbucksin kahvia! Kiinnitin Lontoossa huomiota paikallisten pukeutumiseen. Varmaan moinen on muotia nyt muuallakin, mutta täysin läpinäkyvät legginsit yhdistettynä napapaitaan sai ainakin mun silmät suurenemaan. En mä ainakaan haluaisi, että kaikki näkee millaiset alushousut mulla on milloinkin. Myös keskustassa yläosattomissa auringon ottaminen kaiken ihmisvilinän keskellä on sangen mielenkiintoinen ratkaisu, mutta maassa maan tavalla.
Olen kuullut englantilaisten iltapäiväteestä, mutta olen aina ajatellut, että siellä vaan juodaan teetä iltapäivisin. Jussin kummitäti valaisi asiaa hieman tarkemmin, ja minulle selvisi ettei iltapäivätee olekaan mikään pikainen teekupposen juominen lennosta, vaan hienostunut ja perinteikäs tapahtuma. Menimme sunnuntaina iltapäiväteelle The Rose Loungeen. Paikka oli ihan mahtava, istuimme vaaleanpunaisilla sohvilla ja valitsimme teelistasta mieleisen teen. Jokainen sai oman teepannun, johon tarjoiltiin lisää kuumaa vettä koko teehetken ajan. Teen kanssa tarjoiltiin alkuun leipiä erilaisilla täytteillä, skonsseja lemon curd -tahnan, hillon ja kermaisen kastikkeen kanssa, ja lopuksi saimme kukin vielä valita kaksi leivosta. Valitsin ihanan valkosuklaa-passion leivoksen, ja toisen, jonka olen jo unohtanut – herkullisen kuitenkin. Teehetki kesti parisen tuntia, oli ihanaa istua rauhallisessa ympäristössä nauttien teestä, syötävistä ja hyvästä seurasta. Olen todella iloinen, että Jussin kummitäti ehdotti meille iltapäiväteetä, sillä keskenään meidän ei varmaankan olisi tullut mentyä. Kokemus oli todella mielenkiintoinen ja miellyttävä. Teen jälkeen meidän täytyikin lähteä jo lentokentälle ja takaisin Ruotsia kohti. Lontoo näytti meille parhaat puolensa, aurinko paistoi koko viikonlopun, näkemistä ja tekemistä on valtavasti, aina yömyöhään saakka. Paljon jäi vielä näkemättä ja tekemättä, mutta on sitten hyvä syy palata takaisin tulevaisuudessa.
 |
| Vain punainen bussi puuttuu kuvasta. |
 |
| Pakollinen poseeraus puhelinkopissa. |
 |
| Iltapäiväteellä The Rose Loungessa. |
 |
| Tower Bridge |
varmasti ihana reissu!
VastaaPoistaOli kyllä ihana reissu ja todella hyvät säät!Olisi voinut olla vähän kauemminkin... :)
Poista