torstai 1. elokuuta 2013

Urheiluvaatetaivas

Reissusta oli kiva palata kotiin, kun tiesi että koiravahdit Anna ja Ville olisivat meillä vieraina vielä alkuviikon. Loppuviikosta saapuisivat uudet vieraat, Laura ja Mika, joiden vierailua olinkin myös kovasti odottanut.

Kiertelin maanantaina ruotsintunnin jälkeen Annan ja Villen kanssa kaupungilla. Ohikulkiessa poikettiin Mood-ostoskeskukseen, jossa Ville huomasi urheiluvaatekaupan. Rynnistimme Annan kanssa sisään ihailemaan ja hiplailemaan värikäitä urheiluvaatteita. Merkki oli minulle täysin vieras, Lorna Jane, mutta on Austraaliassa erittäin suosittu vaatemerkki. En sovittanut tällä kertaa mitään, hiplailin vain todella laadukkaan tuntuisia materiaaleja ja ihailin Annan sovittamia vaatteita. Anna tekikin upeita löytöjä ja osti vaatekaappiinsa täydennystä. Itsekin olisi tehnyt mieli ostaa vaikka mitä, sillä vaatteet tuntuivat niin napakoilta ja laadukkailta, lisäksi vielä tietenkin näyttivät todella upeilta ja värikkäiltä. Tuoreessa muistissa oli kuitenkin suuri luottokorttilasku, joka edelleen odotti piilossa maksajaansa. Sen vuoksi hillitsin itseni ja vaatteet jäivät kauppaan. Heti kun rahatilanne salllii, haluan ehdottomasti palata kauppaan ja ostaa itselleni uusia juoksuvaatteita. Ja ehkä myös salille ja kiipeilyyn tarvitsisin uusia vaatteita... Illalla teimme kotona tortilla illallisen, joimme vähän viiniä ja jutustelimme mukavia. Seuraavana aamuna saatoin Annan ja Villen lentokenttäjunalle ja jatkoin itse ruotsintunnille.

Vieraiden lähdettyä koti tuntui tyhjältä ja hiljaiselta, nopeasti tottuu siihen, että ympärillä tapahtuu ja kotona on seuraa. Vaikka olen viihtynyt Tukholmassa, kaipaan kovasti kavereitani ja harrastuksia. Joensuussa kiipeily ja ratsastus vievät paljon vapaa-aikaani, mutta täällä en ole juuri päässyt harrastamaan kumpaakaan. En ole vielä oikein tutustunut kehenkään, lukuunottamatta muutamaa ruotsinkurssilaisia, joiden kanssa olen käynyt muutaman kerran kahvilla. Jussin ollessa töissa päivät ovat välillä pitkiä ilman tekemistä ja seuraa. Onneksi Rasmuksesta on seuraa päivisin,ulkoilen paljon Rasmuksen kanssa ja koirapuistossa saa yleensä juttuseuraa muista koiranomistajista. Voisin tietenkin alkaa aikani kuluksi kirjoittamaan opinnäytetyötä, mutta olen lykännyt sen aloittamista syksyyn. Ajattelin, että ruotsin opiskelu saa riittää kesäopinnoiksi, loput ehtii tehdä myöhemminkin. Viime keväänä tein melkein vuoden opinnot, joten pienen loman olen ansainnutkin.

Laura ja Mika ilmestyivät sovitusti perjantai aamuna klo 7 aikaan oven taakse koputtelemaan, skumppapullo kainalossa tottakai. Aikaisesta ajankohdasta johtuen skumppa laitettiin jääkaappiin odottamaan iltaa. Kuohuviini on minun sekä Lauran lempijuoma, ja tapaamisia tulee aina juhlistaa lasillisella tai parilla. Aamupalan jälkeen teimme pienen tutustumiskierroksen lähiympäristöön Rasmuksen johdolla, sää oli mitä mainioin, ja ennustus lupaili hyvää säätä koko viikonlopulle. Vein Lauran ostoksille Lorna Jane urheiluvaatekauppaan, siellä erehdyin itse sovittamaan juoksuhousuja, ja luottokorttilaskusta huolimatta minun oli ihan pakko saada ne housut! En ole ikinä sovittanut mitään niin hyvän tuntuisia vaatteita. Vasta sovittamisen jälkeen ymmärsin täysin Annan ja kaupan myyjän innostuksen niihin vaatteisiin. Ainoa huono puoli on, että kun on kerran näin laadukkaita urheiluvaatteita käyttänyt, ei mikään muu enää tunnu miltään. Pidin entisiä juoksuhousujani supernapakoina ja tukevina, mutta näiden jälkeen ne tuntuvat lähinnä kalsareilta, ja kyllä, juokseminen sujuu lennokkaasti uusilla housuilla! 

Ylämäkitreenit ja asiaankuuluva ilme. Uudet housut jalassa tämäkin mäki olisi varmaan mennyt lentämällä ylös ;)



Minä, Rasmus ja vaaleanpunainen maailma

2 kommenttia:

  1. Aurinkoista elokuuta Krista!
    Kiva on lukea Tukholma-elämästäsi - ja Lontoossakin olet ehtinyt käväistä. Ensiaputaidotkin on nyt testattu ja hyviksi havaittu! Kunto säilyy ja kohenee (jos vielä mahdollista) noilla harrastuksillasi ihan varmasti. Ruotsalaisesta terveydenhuoltosysteemistä oli myös mielenkiintoista lukea tarinasi kautta. Omakin kokemukseni jo "aiemmilta ajoilta" on, että ruotsalaiset osaavat hommansa vauhdilla ja kepeydellä - siitä iloisesta työnteosta pitäisi meidänkin oppia ottaa. Ihania päiviä sinulle ja tavataan taas! Raija

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Raija! Aloitin harjoittelun toissa päivänä ja kirjoittelen piakkoin kuulumisia myos hoitorintamalta :)Ihania elokuun päiviä myoskin sinulle!

      Poista