tiistai 15. lokakuuta 2013

Espanja

Lentokoneen laskeutuessa, tapitin ikkunasta silmä tarkkana alla leviävää Malagaa ja valomerta. Mielessäni tunsin jo tutun Espanjan tuoksun ja lämmön. Teki mieli syöksyä koneesta vauhdilla ulos, mutta kärsivällisesti tallustin venäläisten matkustajien tahdissa terminaaliin. Laukkua sitten saikin odotella reilusti, ja voi että mulla oli kuuma. Teki mieli riisuutua, mutta en kehdannut, enkä myöskään halunnut lähteä vessaan keventämään vaatetusta, jos laukku olisikin tullut juuri silloin. Laukku kuitenkin saapui lopulta, eikä onneksi ollut jäänyt lyhyestä vaihdosta huolimatta kyydistä. Mun matkalaukuilla kun on ollut taipumus jäädä lennoilta säännöllisin väliajoin.

Ulkona nuuskin onnessani lämmintä yöilmaa ja raahasin hikipäässä matkalaukkuani parkkipaikkaa kohden. Kaverini tuli minua hakemaan kentältä, ja 15min matkan jälkeen olimmekin jo kaverini kotona. Oli mahtavaa nähdä pitkästä aikaa. Ja mikä parempaa, lomaa oli edessä vielä 2 viikkoa.  Ruotsissa en ole ratsastanut kertaakaan, sillä ratsastustunnit ovat kalliita, enkä ole raaskinut laittaa vähiä rahojani ratsastamiseen. Espanjassa pääsin ratsastamaa lähes päivittäin,pääsin valmennustunneille mukaan ja notkuin muutenkin tallilla suuren osan lomastani. Nautin siellä oloni joka sekunnista. Sain käyttööni kaverini 6-vuotiaan ruunan, jolla ratsastelin itsenäisesti kentällä, kävin valmennuksessa ja maastoilin. Kentällä hevonen oli rauhallinen ja kuuliainen, mutta maastossa hyvin sähäkkä tapaus. Tykkäsin hevosesta todella paljon, ja olisin mielihyvin ottanut se mukaani Ruotsiin ja Suomeen. Lisäksi tallilla oli 10 ihastuttavaa koiranpentuja, niistäkin olisin voinut salakuljettaa kotiin yhden karvapallon Rasmukselle kaveriksi. Rasmus olisi varmaan ilahtunutkin uudesta kaverista, mutta epäillen, että talouden miespuolinen henkilö ei olisi ollut uudesta asukkaasta kovin mielissään, ja niin pennut saivat jäädä Espanjan aurinkoon. 

Sattui tallilla lomani aikana myös tapaturma, jota pääsimme kaverini kanssa todistamaan. Tallin omistaja oli kouluttamassa kaverini hevosta, katselimme ratsastusta kentän laidalta ja valokuvasin siinä samalla. Aloimme jo tehdä pikkuhiljaa lähtöä kotiin ja laitoin kamerankin pois. Silloin hevonen nousi takajaloilleen ja kaatui kuin hidastetussa filmissä suoraan selälleen ratsastaja selässä. Erityisen vaarallisen tilanteesta teki ratsukon takana oleva betonimuuri ja putkiaita, jota kohti he kaatuivat. Eikä ratsastajalla tietenkään ollut kypärää päässä espanjalaiseen tapaan. Hevosen noustessa maasta jaloilleen, se vielä kierähti maassa makaavan ratsastajan ylitse. Ratsastaja nousi kuitenkin omin avuin maasta ylös, kysyen sainko kuvattua kaatumisen, ja hetken kuluttua totesi, että nousee takaisin ratsaille. Hevoselle kaatumisessa lopulta käynyt kuinkaan, mutta ratsastajan jalka jäi kuitenkin niin pahasti hevosen alle, ettei hän pystynyt seuraavana aamuna kävelemään. Onneksi jalassa ei ollut murtumaa, ja vajaan viikon kuluttua hän jo käveli könkäten.

Toki ehdin lomalla tekemään muutakin kuin istumaan hevosen selässä. Kaverini ollessa töissä, rentouduin uima-altaalla lukien, hengailin kaupungilla ja fiilistelin tuttuja paikkoja, kävin vähän ostoksilla, vietin aikaa kaverini ja hänen perheensä kanssa. Meressäkin kävin kerran pulahtamassa, vaikka vesi alkaakin jo olla aika viileää, ainakin uima-altaan veteen verrattuna. Yhtenä iltapäivänä kiipesimme kaverini kanssa näköalakukkulalle, josta näkee kaupungin yli merelle. Istuimme pitkään kukkulalla, nautimme auringosta, napsimme toisistamme ja maisemista valokuvia ja jaarittelimme tyttöjen juttuja. Jäätelöä söin vähintään yhden reissun tarpeiksi, samoin flaneja ja muuta ihanaa espanjalaista ruokaa. Kotiinviemisiksi ostin Jamon serranoa, choritzoa ja espanjalaista juustoa. Viiniäkin olisi tehnyt mieli ostaa, mutta superpainavan matkalaukun raahaaminen ei houkutellut ja viinit jäivät ostamatta. Kaverini miehensä kanssa saattoi minut lentokentälle, kaksi viikkoa menivät todella nopeasti ja lähtö oli jälleen kerran haikea. Täydellisen rentoutumisen jälkeen Tukholmassa odottaa vino pino koulutehtäviä ja opinnäytetyö, ainakin nyt pitäisi olla energiaa ahkeroida koulutehtävien parissa.


Islero


Ihanat karvakorvat


Onnellinen shoppailija rantakadulla


Treenailua tuplaohjilla

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti